Keskiviikko 8.4.

Enkkua vasta huomenna!!

Tähti Lue s. 94-95. Tee tehtävät 1, 2, 3 vihkoon.  
Lue huomiseen uskonnon kokeeseen, eli s.83-95.

Milli s.210-213 Tee näitä tehtäviä noin 45min ennen koetta, tee erityisesti sellaisia tehtäviä, jotka tuntuvat sinusta vaikeilta! 

Matikan koe! Tee koe klo 10-13 välilllä! 
Mene sivustolle ville.utu.fi, etunimi.sukunimi@edu.kokkola.fi ja salasana Matikka. Sinulla on avoinna siellä Kertolaskujen koe. Tee kaikki tehtävät parhaasi mukaan! Nyt et  näe tehtävistä saamiasi pisteitä, mutta muista aina painaa lähetä nappia, muuten ne eivät kirjaudu ja et saa niistä pisteitä! Muista allekkainlaskuissa merkitä muistinumero, jos sellainen on!

KUVATAIDE (2 oppituntia)

Katso oheinen video:

Ota kuvat viidestä työstäsi, joiden teemat ovat:

1. Jotain mielestäsi kaunista, 
2. Jotain symmetristä, 
3. Jotain epäsymmetristä, 
4. Joku hahmo ja 
5. Omavalintainen teema

Palauta kuvat opelle!

Historian jännät naiset

Lue alla oleva teksti Sophie Germainista ja pohdi kysymyksiä, jotka ovat lopussa. Kirjoita tai lähetä ääniviesti omista ajatuksiasi 4M etäopetus -ryhmään.

SOPHIE GERMAIN

Tämä on Sophie Germain (1776–1831), itseoppinut matemaatikko, joka operoi salanimillä peittääkseen sukupuolensa.

Sophie Germain syntyi Pariisissa varakkaaseen silkkikauppiasperheeseen 244 vuotta sitten. Lapsena hän oli intohimoisen kiinnostunut matematiikasta. Teini-ikäisenä Sophie vietti päiväkausia isänsä kirjastossa tutustuen luonnontieteisiin, mutta vanhempien mielestä opiskelu – saati luonnontieteiden opiskelu – ei sopinut nuorelle naiselle. He kielsivät Sophieta opiskelemasta.

Sophie ei totellut. Hän pihisti kirjoja kirjastosta ja luki salaa yöllä. Vanhemmat huomasivat Sophien metkut ja takavarikoivat tältä kaikki kynttilät. Sophie onnistui kuitenkin aina löytää jostain kynttilänpätkä, jonka avulla saattoi jatkaa lukemista salaa. Lopulta vanhemmat määräsivät, että Sophien huonetta ei saanut lämmittää, ja kaikki hänen vaatteensa oli vietävä pois heti kun hän oli mennyt sänkyyn. Edes se ei auttanut. Eräänä aamuna vanhemmat löysivät tyttärensä istumasta kirjoituspöydän äärestä vällyihin kääriytyneenä, muistiinpanojensa päälle nukahtaneena. Oli niin kylmä, että mustepullon muste oli jäätynyt. He luovuttivat. Tyttären sopimaton kiinnostus matematiikkaan oli selvästi parantumatonta laatua.

Kouluun Sophieta ei kuitenkaan päästetty. Hän opiskeli itsenäisesti matematiikkaa, latinaa ja kreikkaa. Kun hän oli 18-vuotias, Pariisiin perustettiin uusi opinahjo, École Polytechnique. Sinne pääsivät maan lupaavimmat nuoret luonnontieteilijämiehet. Kouluun ei kuitenkaan huolittu naisia.

Sophie kehitti suunnitelman. Eräs koulun oppilas, Monsieur Antoine-Auguste Le Blanc, oli jättänyt vaativan koulun kesken. Sophie alkoi suorittaa koulua etäopiskeluna hänen nimellään, pyysi luentomuistiinpanot ja kirjoitti tutkielmia nimellä Herra Le Blanc.

Sophieta kiinnostivat eritoten koulussa opettaneen Joseph-Louis Lagrangen ajatukset matematiikasta. Sophien kirjoitti erinomaisen tutkielman, jonka luettuaan Joseph-Louis halusi tavata tämän ”lahjakkaan nuoren herran”. Sophie joutui paljastamaan henkilöllisyytensä, mutta Joseph-Louis ei suuttunut vaan riemastui siitä, että oppilas olikin huippulahjakas nainen. Joseph-Louis ryhtyi opettamaan Sophieta henkilökohtaisesti.

Sophieta kiehtoi eritoten matematiikan osa-alue nimeltä lukuteoria. Hän luki Euroopan parhaisiin alan asiantuntijoihin lukeutuneen Carl Gaussin kirjan ja uskaltautui kirjoittamaan tälle omista näkemyksistään – jälleen salanimellä Herra Le Blanc. Carl nuoren oppilaansa sukupuolen selville vasta kolmen vuoden kirjeenvaihdon jälkeen. Myös hän yllättyi iloisesti.  

”Kun naisen, joka sukupuolensa sekä tapojemme ja ennakkoluulojemme takia kohtaa loputtomasti enemmän esteitä kuin miehet tutustuessaan [lukuteorian] visaisiin pulmiin, onnistuu murtaa nuo kahleet ja tunkeutua matematiikan salaisimpaan ytimeen – silloin on hänessä mitä jalointa rohkeutta, poikkeuksellista lahjakkuutta sekä ensiluokkaista neroutta”, Gauss kirjoitti.

Vuonna 1808 Ranskan kuninkaallinen tiedeakatemia julisti kilpailun, jossa tarkoitus oli selittää matemaattisesti, miksi hiekka muodostaa värähtelevälle pinnalle erilaisia kuvioita. Aikaa annettiin kaksi vuotta.

Kahden vuoden kuluttua kisaan oli saapunut yksi tutkielma. Sen oli kirjoittanut Sophie. Hän ei voittanut palkintoa, koska tuomaristo ei katsonut tutkimuksen ratkaisseen matemaattista ongelmaa.

Kilpailua jatkettiin kahdella vuodella. Sophie oli jälleen ainoa osallistuja. Tälläkään kertaa hän ei voittanut palkintoa, mutta oli kuitenkin edennyt tutkimuksessaan niin paljon, että sai kunniamaininnan.

Kilpailu julistettiin alkaneeksi uudelleen vuonna 1815. Germain osallistui jälleen, ja tällä kertaa sitkeä tutkimus sekä yhteistyö matemaatikkojen ja fyysikkojen kanssa kantoi hedelmää. Hän voitti pääpalkinnon, kilon panoisen kultamitalin. Germain oli ensimmäinen nainen, joka voitti tiedeakatemian palkinnon ja hänestä tuli ensimmäinen tutkijanainen, jonka sallittiin osallistua akatemian istuntoihin.

Pohdittavaa:

1. Sophiekin opiskeli etänä. Mitä samaa ja mitä erilaista Sophien tilanteessa oli verrattuna omaan tilanteeseesi?

2. Mitä ajattelet siitä, että Sophie ei olisi saanut opiskella, koska oli tyttö?

3. Sophien vanhemmat kielsivät häntä opiskelemasta. Hän ei totellut vaan opiskeli salaa. Sen jälkeen hän osallistui opintoihin koulussa, joka oli naisilta kielletty. Sophie rikkoi sekä vanhempien että koulun asettamia sääntöjä. Sääntöjen rikkomisen ansiosta hänestä tuli huippumatemaatikko, joka vei tiedettä monta harppausta eteenpäin. Tekikö Sophie oikein vai väärin rikkoessaan sääntöjä? Perustele.

Historian jännät naiset
Maria Pettersson
Kuva: Auguste Eugene Lerayn muotokuva 14-vuotiaasta Sophiesta teoksessa Histoire Du Socialisme